Sunnuntaina herätyksen soitua suuntasin kohti ryynälänmäkeä ja vuorossa oli maijan liikutus. Päätettiin tiinan kaa pitkästä aikaa ratsastaa sillä ja oli tammaki mielissään ku sai laukatakki vähä. Mentiin hiittisuoralle, eka otin vähä ravailua siinä ja sit laukkaa. Ajamisen myötä tajusin miten sil ratsastetaan ja oli kyl mukava mennä pitkäst aikaa hevosel, josta ei tarvi miettiä et pukittaako se alas tai pysähtyykö pitkällä suoralla. Maija on semmonen melko pomminvarma, tietty välillä kattelee ja pöristelee jollekki, mut ei häsellä läheskää yhtä paljo,ku jotkut tuntemani ravurit.
Ryyniksen jälkeen suunta nerkoolle ja pitkäst aikaa ilman satulaa. Edellisenä päivänä Vandaa ei kiinnostanu tehä oikein mitään hommia, joten työstin pikasesti etuosa käännöksiä siltä varalta et sil olis ollu jotain jumia selässä ja sen takia temppuili, mut totesin et tammapäivä lähetäämpä maastokävelylle. Palataan kuitenkin sunnuntaihin ja ilman satulaa työskentelyyn. Vanda on tosi rento ja letkee, otettii siirtymiä ja pari hyppyä kisoja ajatellen. Tarja oli taas ahkerana kuvailemassa, joten kuvamateriaaliki saatiin, kiitos kuvista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti